Ohjeet  
Topelius
 

Historia ja maantiede


Finlands krönika oli yksi Topeliuksen monista päiväkirjoista ja kronikoista. Syyskuussa 1866 hän kirjoittaa siitä, miten keisarin nimipäivää vietettiin. (Kansalliskirjasto).

Kirjoituksissaan Topelius loi aina yhteyden ajan ja paikan, historian ja maantieteen välille, olipa sitten kysymys yksityisihmisestä tai kokonaisesta kansasta. Suomen kansan historia ja isänmaan maantiede kuuluivat erottamattomasti yhteen. Topelius pyrki ensimmäisenä esittämään käsityksensä Suomesta samaan aikaan sekä sanoin että kuvin, historiallisten kertomusten, maantieteellisten kuvausten ja nähtävyyksiä, muistomerkkejä ja tyypillisiä luonnonoloja esittelevien taiteellisten kuvien avulla.

Kuvateokset

Vuosina 1845–1852 Topelius julkaisi vihkoina kuvateoksen Finland framstäldt i teckningar, ruotsalaisten ja norjalaisten esikuvien mukaan. Siinä oli 120 kivipiirrosta kotimaisten taiteilijoiden maisemakuvista, ja niihin oli liitetty kertova teksti. Lisäksi kirjassa oli pitkä historiallinen johdanto. Tämä teos loi kuvan Suomen suuriruhtinaskunnasta ja sen historiasta kautta aikojen, ja siinä esitetystä näkemyksestä tuli vallitseva koko 1800-luvun ajan.

Samoista lähtökohdista mutta vapaammin muotoiltu oli kotimaisten maisemamaalarien tauluja esittelevä kuvateos Matkustus Suomessa (En resa i Finland), johon Topelius oli kirjoittanut tekstin. Se julkaistiin 1872–1874, suomenkielinen alkuosa jo 1873. 1840-luvun romanttisten kivipiirrosten asemesta kuvat olivat nyt yksityiskohtia myöten tarkkoja, realistisia gravyyrejä.

Suomi 19:llä vuosisadalla, alaotsikkonaan Suomalaisten kirjailijain ja taiteilijain esittämä sanoin ja kuvin, oli Leo Mechelinin 1893 julkaisema runsaasti kuvitettu loistoteos. Topelius kuului toimituskuntaan ja kirjoitti luvut »Maa» ja »Kansa». Kirjaan oli pyritty kokoamaan Suomen kehityskulku 1800-luvulla, ja se laski perustan topeliaaniselle perinteelle, josta 1860-luvulla perustetun kansakoululaitoksen myötä on tullut koko kansan omaisuutta.

Oppikirjat

Topelius julkaisi 1856 oppikirjan Läsebok för de lägsta läroverken i Finland. I kursen. Naturens bok, jonka Johan Bäckwall 1860 suomensi nimellä Luonnon-kirja ala-alkeiskoulun tarpeeksi. Jatko-osa, Boken om vårt land ilmestyi 1875 ruotsiksi ja 1876 suomennettuna nimellä Maamme kirja. Siinä oli kuvitettuja kertomuksia Suomen historiasta ja maantiedosta, kansasta, kielistä ja hengenviljelystä kivikaudelta Aleksanteri II:n aikaan asti. Kirjassa on voimakkaana Topeliuksen kantava ajatus yhtenäisestä Suomen kansasta: »Kaikki sen pojat ja tyttäret muodostavat yhden kansan, mitä kieltä he puhuvatkin.» Maamme kirjasta otettiin jatkuvasti uusia painoksia kansakoulujen tarpeisiin aina 1950-luvulle asti.

Luennot, kronikat ja muistiinpanot

Topelius loi perustan historiallisille kuvauksilleen jo ahkerasti lukevana ylioppilaana. Historian professorina hän keräsi runsaan materiaalin muistiinpanoja ja otteita historiallisista lähteistä. Sitä hän käytti osittain Suomen historiaa ja maantiedettä käsitelleiden luentojensa pohjana, osittain historiallisten romaaniensa ja kertomustensa aineksena. Hänen luentokäsikirjoituksiaan (n. 3 500 sivua) ei ole toistaiseksi painettu.

Topeliuksen jälkeenjääneisiin papereihin sisältyy yksityiskohtaisia suku- ja henkilöhistoriallisia muistiinpanoja sekä aikalaishistoriaa, joka on esitetty Suomen ja koko maailman tärkeimpiä tapahtumia esittelevien kronikkamaisten yleiskatsausten muodossa. Pienen osan näistä muistiinpanoista on Svenska litteratursällskapet i Finland julkaissut 2004 nimellä Finlands krönika 1860–1878. Kronikoiden sisältö tulee usein esiin Helsingfors Tidningarissa. Topeliuksen muita, hyvin laajoja erilaisten päiväkirjamaisten muistiinpanojen, luetteloiden, tilikirjojen ja »diaarien» kokoelmia ei ylioppilasvuosien päiväkirjoja lukuun ottamatta ole vielä julkaistu. Sisällöltään sekalaisilla, sidotuilla kirjoitusvihoilla on erilaisia otsakkeita, kuten »Kosmos» tai »Vild Skog». Topeliuksen nuoruusmuistot Helsingistä painettiin Finland-lehdessä 1885 ja julkaistiin Kootuissa teoksissa 1932 nimellä Muistiinpanoja vanhasta Helsingistä.

 

Lukuvihjeitä

Allan Tiitta, Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede, Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 147, Helsinki: Suomen tiedeseura 1994.
Zacharias Topelius, Finlands krönika 1860–1878, utg. Rainer Knapas, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 660, Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland och Stockholm: Atlantis 2004.

 

 

Topeliuksen Maamme kirjasta digitaalinen editio

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhteistyöhankkeena toteuttama Maamme kirjan digitaalinen editio maammekirja.fi on avoin verkkojulkaisu, joka on tarkoitettu kaikille Suomen historiasta kiinnostuneille.