Toimituspäällikkö
Kim Björklund
Puh. (09) 61 87 75 55
E-mail: kim.bjorklund(at)sls.fi
Postiosoite
Zacharias Topelius Skrifter
Svenska litteratursällskapet i Finland
Ritarikatu 5
00170 Helsinki
Käyntiosoite
Rauhankatu 13 A 6
00170 Helsinki
Kuvat ovat JPEG-muodossa (res. 300 dpi).
| Kuvitusta | |||
|---|---|---|---|
 | Kaarle-kuninkaan metsästys Nuottivihkossa on kohtaus Kaarle-kuninkaan metsästyksestä, Suomen ensimmäisestä oopperasta. (2,0 MB) |  | Lintu sininen Carl Larssonin kuvitusta satunäytelmään Lintu sininen, Lukemisia lapsille -kirjan viidennen osan ruotsinkielisestä laitoksesta, ns. taiteilijapainoksesta. (4,1 MB) |
 | Sagor I Topeliuksen satukokoelman (Sagor) I osa ilmestyi 1847. Sen oli kuvittanut hänen vaimonsa Emilie, joka oli myös värittänyt kaikki kuvat käsin. (1,2 MB) |  | Kirkonkukko Vuonna 1860 ilmestyneen Sagor-kirjan I osan 2. painoksen klassikko on ”Kirkonkukko” Alexandra Frosteruksen kuvittamana. (0,6 MB) |
 | Hyrrä Lukemisia lapsille -kokoelman kahdeksannessa osassa vuodelta 1897 on Topeliuksen vävyn J.A.G. Acken kuvittama ”Hyrrä, leikillinen neliseikkailuinen satu”. (1,2 MB) |  | Räätäli Lukemisia lapsille -kokoelman seitsemäs osa ilmestyi ruotsiksi 1891. Ruotsalaistaiteilija August Malmströmin kuvitusta kertomukseen ”Räätäli, joka ompeli yhteen Suomen ja Ruotsin”. (0,7 MB) |
 | Höyrylaiva Aura ”Höyrylaiva Auran” nuket Kunigunda ja Laura kirjassa Barnens sommar på landet I, 1878 (Lasten kesäinen elämä). Alexandra Såltinin piirros. (1,0 MB) |  | Välskärin kertomuksia Historian dramaattisia hetkiä on Vähä-Beltin ylitys Välskärin kertomusten ensimmäisessä jaksossa. Carl Larssonin kuvitusta, Fältskärns berättelser, 7. painos, 1883. (1,5 MB) |
 | Matkustus Suomessa kuvateos johon Topelius oli kirjoittanut tekstit. Teoksen alkuosa ilmestyi suomennettuna 1873. (1,3 MB) |  | Finland framstäldt i teckningar -teoksen kivipiirrokset antoivat hyvän yleiskuvan maan luonnosta ja historiallisista nähtävyyksistä. Suomen sodassa 1808 kuuluisaksi tullut Lapuan taistelukenttä.(1,3 MB) |
| Kirjankansia | |||
|---|---|---|---|
 | Tähtien turvatit Tähtien turvatit on Topeliuksen viimeinen suuri romaani. Suomeksi se julkaistiin vuonna 1890 Theolinda Hahnssonin kääntämänä. (1,8 MB) |  | Välskärin kertomuksia Topeliuksen romaanit vaikuttivat monien sukupolvien ajan käsityksiin suurvalta-ajan ja vapaudenajan historiasta. Juhani Ahon suomennos Välskärin kertomuksista ilmestyi vuosina 1896–1898. (2,4 MB) |
 | Talvi-iltain tarinoita Monet Topeliuksen suosituimmista jatkokertomuksista hänen ajoilta Helsingfors Tidningarin toimittajana julkaistiin 1880-luvulla kokoelmanidoksissa Vinterqvällar. (2,6 MB) |  | Ljungblommor Topeliuksen ensimmäiset runokokoelmat, Ljungblommor 1–3, ilmestyi useina tarkistettuina laitoksina. (2,1 MB) |
 | Ljung Topeliuksen viides runokokoelma ilmestyi 1889. (1,7 MB) |  | Lukemisia lapsille Kuvilla varustettu painos Lukemisista lapsille ilmestyi vuosina 1893–1897 WSOY:n kustantamana. (2,4 MB) |
 | Läsning för barn ilmestyi kahdeksana osana vuosina 1865–1896. (2,4 MB) |  | Fältskärns berättelser Carl Larsson kuvitti neljännen painoksen Topeliuksen suuresta historiallisesta romaanista. |
| Valokuvia | |||
|---|---|---|---|
 | Topelius Koivuniemellä Zacharias Topelius lukemassa lehteä Koivuniemen kirjastossa. (SLS) (0,2 MB) |  | Kuddnäsin tila Topeliuksen lapsuudenkodin Uudessakaarlepyyssä oli hänen isänsä ostanut 1814. (SLS). (1,4 MB) |
 | Koivuniemi Topelius eli viimeiset kaksikymmentä vuottaan Koivuniemessä Sipoossa. (SLS) (0,9 MB) |  | Z. Topelius 1898 Zacharias Topelius kuvattuna muistojulkaisuun 80-vuotispäivän johdosta. (1,4 MB) |
 | Lukemassa Z. Topelius poseraa hänelle tyypilesessä asenossa. (SLS) (1,9 MB) |  | Ensimmäinen matka mannermaalle Z. Topelius kuvattuna Pariisissa vuonna 1856. (SLS) (0,6 MB) |
 | Postikortti (0,4 MB) |  | Kirjoituspöydän ääressä (SLS) (1,8 MB) |
 | 27 vuotta F. Kaschenreuterin maalama akvarelli. (3,3 MB) |  | Perhelämää Topelius tyttärenpojantyttären Elsi-Maj Nybergin kanssa. (1,1 MB) (SLS) |
| Käsikirjoituksia | |||
|---|---|---|---|
 | Familjekrönika Topelius alkoi kirjoittaa kronikkaa perheestään 1. tammikuuta 1848. Tällä käsinkirjoitetulla ja sidotulla kronikalla hän halusi luoda muistikirjan, joka kulkisi sukupolvelta sukupolvelle. |  | Paciukselle Topelius oli ahkera kirjeiden kirjoittaja ja hänen kirjeille on luonteenomaista kaunis ja helppolukuinen käsiala. |