Anvisningar  
Om utgåvan
 

Aineisto


Topeliuksen »Julvisan» (En etsi valtaa...) käsikirjoitus vuodelta 1887. (Kansalliskirjasto).

Zacharias Topelius eli 80-vuotiaaksi ja kirjoitti päivittäin noin 70 vuoden ajan. Hänen kirjallinen jäämistö on laajuudessaan ja ennen kaikkea monimuotoisuudessaan varsin vaikuttava. Topelius eli kirjaimellisesti kynä kädessä ja hallitsi suuren määrän kirjallisuuden lajeja. Hän kirjoitti kaikesta, mitä hänen ympärillään ja omassa mielessään tapahtui. Topeliuksen järjestelmällisyyden ansiosta suuri osa hänen kirjoituksistaan on säilynyt, myös käsikirjoituksina.

Käsikirjoitukset

Suurinta osaa Topeliuksen kirjallisesta jäämistöstä säilytetään Kansalliskirjaston eli entisen Helsingin yliopiston kirjaston käsikirjoituskokoelmassa. Kokoelma käsittää 8,6 hyllymetriä 132 kotelossa. Suuri osa siitä on käsikirjoituksia myöhemmin painettuihin teksteihin, mutta joukossa on myös paljon julkaisematonta materiaalia, kuten kirjeitä, muistiinpanovihkoja, päiväkirjoja ja kronikoita sekä henkilökohtaisista että poliittisista aiheista. Mukana on myös kaikkea tilikirjoista joululahjarunoihin.

Kokoelmaan kuuluu myös julkaisemattomia kaunokirjallisia käsikirjoituksia, kuten jotain erityistä juhlaa tai juhlapyhää varten kirjoitettuja tilapäisnäytelmiä, sekä sellaisia erityisesti nuorena kirjoitettuja novelleja ja runoja, joita tekijä itse tai joku muu ei ole hyväksynyt painettaviksi. Tämän lisäksi mukana on koko joukko luonnoksia ja ideoita, joista osa on toteutettu ja painettu, osa ei.

Topelius pyysi useimmiten kustantajia hävittämään heille painettaviksi lähettämänsä käsikirjoitukset, mutta osa painovalmiita käsikirjoituksia on säilynyt. Niitä ovat esim. näytelmä Regina von Emmeritz (1854, suom. 1899) ja romaani Tähtien turvatit (Planeternas skyddslingar 1886, suom. 1890 ). Sekä puolivalmiita että valmiita käsikirjoituksia käsitellään Zacharias Topelius Skrifter -julkaisuhankkeessa. Tämä tarjoaa tutkijoille ja muille kiinnostuneille uusia mahdollisuuksia verrata eri versioita keskenään ja syventyä Topeliuksen tuotantoon ja hänen kirjoitustapaansa.

Topeliuksen käsikirjoituksia löytyy paitsi Kansalliskirjastosta, myös muista arkistoista: Svenska litteratursällskapetin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallussa sekä tukholmalaisessa Bonnierin arkistossa on useita satoja kirjeitä.


Painetut teokset

Topeliuksen julkaistut teokset koostuvat yhteensä noin 15 700 painetusta sivusta. Suuri osa hänen kirjoituksistaan ilmestyi useina painoksina jo tekijän elinaikana. Esimerkiksi lukukirjan Läsebok för de lägsta läroverken i Finland ensimmäisesta osasta Naturens bok (1856) ehdittiin Topeliuksen kuolemaan (vuonna 1898) mennessä tehdä 13 ja sen suomennoksesta Luonnon kirja 11 painosta. Useimmiten kyseessä eivät olleet pelkät uusintapainokset, sillä Topelius halusi itse korjata mahdolliset aikaisempiin painoksiin jääneet virheet. Usein hän jopa kirjoitti uudelleen pitkiä kappaleita tekstistään.

Topeliuksen maailmankatsomuksessa tapahtui perusteellisia muutoksia hänen pitkän elämänsä aikana, mikä sai hänet muuttamaan tai suorastaan kirjoittamaan uudelleen kokonaisia kirjoja. Esimerkiksi teoksesta Hertiginnan af Finland (Suomen herttuatar) on olemassa kolme aivan erilaista versiota: yksi keväällä 1850 jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa julkaistu, yksi samana vuonna kirjana ilmestynyt, ja yksi vuonna 1881 kokonaan uudelleen kirjoitettu versio.

Aiemmin mainitut 15 700 painettua sivua eivät sisällä Topeliuksen sanomalehtituotantoa. Hän toimitti lähes 20 vuotta Helsingfors Tidningaria ja kirjoitti itse käytännöllisesti katsoen koko kaksi kertaa viikossa ilmestyneen lehden sisällön. Vielä toimittajan tehtävästä luovuttuaankin hän kirjoitti lehteen edelleen ahkerasti. Lehtiaineisto on valtava: se käsittää kaikkea lyhyistä uutisista pitkiin selostuksiin, matkakirjeisiin, arvosteluihin, novelleihin ja runoihin. Leopoldinerbreven eli Helsinkiläiskirjeet ovat esimerkki Topeliuksen uutta luovasta, persoonallisesta lehtimiesotteesta.


Aineiston asettamat haasteet

Aineiston laajuus on suuri haaste koko Zacharias Topelius Skrifter -hankkeelle. Kaikkien Topeliuksen kirjoitusten julkaiseminen on osoittautunut käytännössä mahdottomaksi.

Käytännön työtä helpottaa kuitenkin mm. se, että Topelius kirjoitti jo nuorena lähes virheettömästi. Hän oli pedantti, joka harvemmin unohti t-viivan tai välimerkin. Lisäksi hänen käsialansa oli siistiä ja helppolukuista silloinkin, kun hän teki nopeita muistiinpanoja ja luonnoksia. Myös hänen omiin käsikirjoituksiinsa tekemät korjaukset ovat selviä. Suurin osa on luettavissa, mikäli aika ei ole kuluttanut paperia eikä muste haihtunut.


 

 

Utgåvan är licensierad enligt Creative Commons Erkännande-Ickekommersiell-IngaBearbetningar 4.0 Internationell (CC BY-NC-ND 4.0).

Nytt digitalt läromedel för grundskolan – ett lätt och skojigt sätt att bekanta sig med Zacharias Topelius, hans författarskap och samtid

Topelius för lågstadiet riktar sig till grundskolans lägre årskurser, särskilt årskurs 5 och 6, och utgår från texter av Topelius. Läromedlet är fritt tillgängligt på gratis.laromedel.fi. För dig som undervisar i modersmål och litteratur eller historia finns också Topelius för gymnasiet, även det gratis.

Läromedlen har tagits fram av Schildts & Söderströms Läromedel (S&S) på uppdrag av och i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS).

Den finska versionen av Boken om Vårt Land, Maamme kirja, finns nu som digital utgåva

Utgåvan är ett samarbete mellan Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) och Finska Litteratursällskapet (SKS) och den är fritt tillgänglig på maammekirja.fi.