Anvisningar  
Om Topelius
 

Proosa


Topeliuksen romaanit vaikuttivat monien sukupolvien ajan käsityksiin suurvalta-ajan ja vapaudenajan historiasta. Juhani Ahon suomennos Välskärin kertomuksista ilmestyi vuosina 1896–1898.

Topeliuksen monista romaaneista ja novelleista ovat tunnetuimmat Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser 1853–1867, suom. 1878–1882), Suomen herttuatar (Hertiginnan af Finland 1850, suom. 1874) ja Tähtien turvatit (Planeternas skyddslingar 1886–1888, suom. 1890). Niiden aiheet on otettu Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta 1600- ja 1700-luvulta. Topelius toimitti 1842–1860 Helsingfors Tidningaria, ja hän kirjoitti kauan romaaninsa ja novellinsa jatkokertomuksina lehteen. Niistä tuli suunnattoman suosittuja, ja niiden ansiosta myös lehdestä tuli maan suurin. Vuosina 1845–1888 Topelius kirjoitti yli kaksikymmentä jatkokertomusta. Parhaiten tunnetut on jo mainittu, ja muita ovat mm. »Briitta Skrifvars», »Linnaisten kartanon viheriä kamari» ja »Vinsentti Aallonhalkoja». Monet jatkokertomukset ovat ilmestyneet kokoomateoksessa Talvi-iltain tarinoita (Vinterqvällar), mutta sitä varten tekijä usein muokkasi niitä perusteellisesti.

Suomen herttuatar

Suomen herttuatar on paitsi kunnianhimoinen kuvaus pikkuvihasta, Ruotsin ja Venäjän sodasta 1741–1743, myös venäläisen ylipäällikön, skotti James Keithin, ja pormestarin tyttären Eva Merthenin rakkaustarina. Päähenkilöillä on esikuvat todellisuudessa. Eva Merthenin aikalaiset kutsuivat häntä Suomen herttuattareksi loukatakseen häntä, viholliskenraalin rakastajatarta. Topelius muuttaa haukkumanimen kunnianimeksi. Hän näyttää lukijoille ihanteellisessa valossa älykkään, lujaluonteisen nuoren naisen, joka rikkoo yhteiskunnan sääntöjä rakkauden tähden.

Jatkossakin Topelius yhdisti historiallisia tapahtumia ja henkilöitä kuvitteellisiin hahmoihin ja romanttisia, jopa kauhuromanttisia piirteitä sisältäviin juoniin. Hänen esikuvansa oli Sir Walter Scott, ja romaanikirjailijana Topeliusta voi myös verrata samanaikaisiin Alexandre Dumas vanhempaan, Victor Hugohon ja Charles Dickensiin.

Välskärin kertomuksia

Välskärin kertomuksissa Topelius kuvaa ennen kaikkea Suomen historiaa Kustaa II Adolfista Kustaa III:een. Lukijat kohtaavat kuninkaita, kenraaleja, valtiomiehiä ja kulttuurihistorian merkkimiehiä, kuten Johannes Messeniuksen ja Carl von Linnén. Fiktiivisten henkilöiden joukossa on useita kahden suvun sukupolvia, jotka edustavat yhtäältä aatelia, toisaalta talonpoikia. Näiden Bertelsköldien ja Larssonien välillä vallitsee ensin ystävyys, sitten vihollisuus ja lopulta sovitus, joka oli kaiken päämääränä idealisti Topeliuksen kannalta. Hän rakensi esityksensä Anders Fryxellin suosittujen kertomusten, Berättelser ur svenska historien, varaan, mutta toisin kuin aatelin roolia korostava Fryxell, nostaa Topelius kuninkaan ja kansan välisen suhteen historian liikevoimaksi. Tässä häneen oli vaikuttanut runoilija-historioitsija Erik Gustaf Geijer. Jo Suomen herttuattaressa Topelius antaa »vanhan Bäckin» ja »vanhan isoäidin» kommentoida tapahtumia. Välskärin kertomuksiin hän rakentaa kehyskertomuksen. Romaanin kertoja toistaa sekä vanhan välskärin, Andreas Bäckin, kertomat tarinat, joilla tämä viihdyttää vanhoja ja nuoria ystäviään vinttikamarissaan Vaasassa, että niiden kuulijoissa herättämät vilkkaat keskustelut. Tällä tavoin Topelius voi kommentoida kertomuksen kulkua ja kehystää historian dramatiikan ja tragiikan pikkuporvarillisella biedermeieridyllillä.

Välskärin kertomuksissa on uutta se, että Topelius kuvaa historiaa suomalaisesta näkökulmasta ja nostaa esiin sekä isonvihan jälkeisen köyhdytetyn ja sodan runteleman maan että taloudellisen ja kulttuurisen nousun myöhemmin 1700-luvulla. Historiallisia tapahtumia ja romanttisia käänteitä hän täydentää kautta linjan kulttuurihistoriallisilla tiedoilla. Henkilökuvaus on usein mustavalkoista ja yksinkertaistettua, mutta jännityksen, sankarinpalvonnan, moraalisten elämänohjeiden ja elävän historian yhdistelmä oli kauan lyömätön konsepti. Topeliuksen romaanit julkaistiin useina suurina painoksina sekä Suomessa että Ruotsissa, ja ne vaikuttivat monien sukupolvien ajan käsityksiin suurvalta-ajan ja vapaudenajan historiasta.

Tähtien turvatit

Topeliuksen viimeinen suuri romaani on Tähtien turvatit (Planeternas skyddslingar, jonka nimi muutettiin tekijän toivomuksesta myöhemmissä painoksissa muotoon Stjärnornas kungabarn). Toiminta on sijoitettu kuningatar Kristinan aikaan vuosien 1626 ja 1655 väliin, ja tällä kertaa keskipisteenä ei ole niinkään historia kuin yhtäältä kunnianhimon ja itsekkyyden ja toisaalta nöyryyden ja uskonnollisuuden välinen kamppailu. Romaanillaan vanheneva Topelius reagoi 1880-luvun yhteiskuntailmastoon ja uskonnolliseen välinpitämättömyyteen. Hänen oma elinikäinen lapsenuskonsa kulki käsi kädessä ajalle tyypillisen luterilaisen ahdasmielisyyden kanssa. Välskärin kertomusten fanaattinen jesuiittapappi on tunnettu esimerkki katolisuudenvastaisuudesta. Selvästi antisemitistisiä piirteitä on Helsingfors Tidningarissa 1860 julkaistussa kertomuksessa »Simeon Levis resa till Finland år 5,870 efter verldens skapelse, efter de kristnes tideräkning det 1900:de». Tähtien turvateissa ja muissa myöhäisteoksissaan ajan mittaan hyvin konservatiiviseksi kehittynyt kirjailija antaa juutalaisten edustaa häikäilemätöntä materialismia, joka palvoo järkeä ja rahan valtaa. Tätä Topelius ei voinut hyväksyä romantiikan ja idealistisen filosofian kannattajana.

 

Bibliografia Topeliuksen romaaneista (ruotsiksi)

 

 

Nytt digitalt läromedel för grundskolan – ett lätt och skojigt sätt att bekanta sig med Zacharias Topelius, hans författarskap och samtid

Topelius för lågstadiet riktar sig till grundskolans lägre årskurser, särskilt årskurs 5 och 6, och utgår från texter av Topelius. Läromedlet är fritt tillgängligt på gratis.laromedel.fi. För dig som undervisar i modersmål och litteratur eller historia finns också Topelius för gymnasiet, även det gratis.

Läromedlen har tagits fram av Schildts & Söderströms Läromedel (S&S) på uppdrag av och i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS).

Den finska versionen av Boken om Vårt Land, Maamme kirja, finns nu som digital utgåva

Utgåvan är ett samarbete mellan Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) och Finska Litteratursällskapet (SKS) och den är fritt tillgänglig på maammekirja.fi.