Anvisningar  
Om Topelius
 

Suku


Zacharias Topelius vanhempi perheineen: puoliso Catharina Sofia, tytär Johanna Sofia ja poika Zacharias. Saksalaisen muotokuvamaalari W. Carstensin öljymaalaus vuoden 1827 paikkeilta. (Suomen kansallismuseo)

Topeliuksen isä, Zacharias Topelius vanhempi, oli lähtöisin Oulusta ja hänen äitinsä Sofia kuului Calamniuksen kauppiassukuun Uudestakaarlepyystä. Sukulaisilla oli tärkeä osa Topeliuksen elämässä, erityisesti hänen lapsuuden- ja nuoruuden vuosina.

Toppeliuksen suku

Topeliuksen isänisä oli oululainen kirkkomaalari Michael Toppelius. Hän sai puolisonsa Maria Magdalena Ocklawitzin kanssa yksitoista lasta, joista kahdeksan eli aikuisikään. Pojista kolme solmi avioliiton ja sai lapsia. Vanhimmasta, Johan Gabrielista tuli pappi ja Ilmolan kappalainen. Sekä hän että kolme hänen neljästä lapsestaan kuolivat 1808. Hänen veljestään Zachariaksesta tuli lääkäri, joka asettui Uuteenkaarlepyyhyn ja josta tuli Zacharias nuoremman isä. Ainoastaan hän alkoi kirjoittaa sukunimensä yhdellä p:llä. Nuorin, Gustaf, luki myös lääkäriksi, ja hän asettui Ouluun. Gustaf meni naimisiin veljensä kälyn Maria Calamniuksen kanssa.

Oulussa asui myös kolme Topeliuksen naimatonta tätiä, Margareta, Johanna ja Brita. Heillä oli lainakirjasto, jonka merkitys oli suuri nuorelle Topeliukselle. Hän ahmi romaaneja jo kouluaikanaan ja perusti jopa oman lainakirjaston, jota sanottiin Pikku Kirjastoksi ja jossa oli miniatyyrikokoisia käsin kirjoitettuja kirjoja. Gustaf ja Maria Toppeliuksen lapsista, Topeliuksen serkuista, oleskelivat Sofia, Gustaf ja Fanny heillä pitkiä aikoja Kuddnäsissä tätinsä hoivissa. Myös Johan Gabrielin poika Frans asui niin ikään usein Kuddnäsissä ja oli Topeliuksen ensimmäinen kotiopettaja. Hänen kuollessaan vain 35 vuoden ikäisenä Topeliuksen perhe otti yhden hänen lapsistaan, Fannyn, kasvattityttäreksi.

Topeliuksen isä Zacharias vanhempi opiskeli Turussa, Uppsalassa ja Lundissa, ja hänestä tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori 1813. Hän työskenteli muun muassa välskärinä vuoden 1808 sodassa. Turussa hän oli kuulunut Henrik Gabriel Porthanin oppilaisiin, ja rokotusmatkoillaan Oulun läänissä hän oli kerännyt suomalaista kansanrunoutta. Hän oli palvellut myös Serafiimisairaalassa Tukholmassa ja Ruotsin sotalaivaston lääkärinä. Vuonna 1811 hänestä tuli Uudenkaarlepyyn kaupunginlääkäri ja 1812 hänet nimitettiin piirilääkäriksi. Samana vuonna hän solmi avioliiton Catharina Sofia Calamniuksen kanssa. Kahden vuoden kuluttua hän osti Kuddnäsin tilan huutokaupasta. »Pikku-Zachriksella» oli kaksi vuotta nuorempi sisar Sofia (1820–1913), jolla oli siis sama nimi kuin äidillä. Perheen kaksi vanhinta poikaa Johan ja Gustaf kuolivat sylilapsina. Zacharias nuorempi menetti 13-vuotiaana isänsä, mutta äiti, Kuddnäsin tohtorinna eli vielä lähes neljäkymmentä vuotta miehensä jälkeen.

Ks. yleiskatsausta Zacharias Topeliuksen isän suvusta. (PDF-dokumentti)

Calamniuksen suku

Zacharias Topeliuksen äiti oli kauppias Samuel Calamniuksen ja Anna Sofia Backmanin tytär Uudestakaarlepyystä. Samuel Calamnius kuoli Sofia-tyttären ollessa vain viiden vuoden ikäinen, minkä jälkeen tämä kasvoi enimmäkseen varakkaiden isovanhempiensa Josef Calamniuksen ja Marghareta Skrifvarin luona. Sofiaa opetti hänen tuleva lankonsa Johan Gabriel Toppelius ja sen jälkeen hän kävi tyttöjen sisäoppilaitosta Tukholmassa.

Samuel Calamniuksen kuoleman jälkeen hänen leskensä solmi avioliiton kauppias Johan Turdin nuoremman kanssa. Tämä oli ollut Calamniuksen alainen. Turdin loi huomattavan omaisuuden, enimmäkseen laivaliikenteessä, ja hänestä tuli vähitellen raatimies ja kauppaneuvos. Topeliuksen äiti sai viisi sisarpuolta, joista kaksi eli aikuisiksi; heistä tuli tärkeitä nuorelle Topeliukselle. Gustaf Turdin meni 1831 naimisiin tukholmalaisen Emilie Backmanin kanssa. Emilietä seurasi Uuteenkaarlepyyhyn hänen nuorempi veljensä Henrik Backman, josta tuli Topeliuksen paras ystävä sen jälkeen, kun serkku Alexander Lithén oli kuollut keuhkotautiin 1831.

Topeliuksen täti Margareta Christina Calamnius solmi avioliiton kauppias Mathias tai Matts Lithénin kanssa. He saivat kaksitoista lasta, mutta vain tyttäret Rosalie ja Mathilda elivät aikuisikään. Nämä kaksi Lithénin siskosta kuuluivat Topeliuksen lähimpiin ystäviin. Mathilda oli Topeliuksen ikäinen ja hänen suuri nuoruudenrakkautensa. Topeliuksen »tätipuoli» Augusta Turdin meni 1834 naimisiin vapaaherra Carl Rosenkampffin kanssa. He asuivat Fabianinkadulla Helsingissä, ja lukukausien aikana Topelius kävi heidän luonaan lähes päivittäin.

Topelius siis kasvoi suuressa, varakkaassa porvarissuvussa, joka oli vahvasti verkostoitunut. Suku ja onnelliset kasvuvuodet Uudessakaarlepyyssä vaikuttivat koko hänen elämäänsä.

Ks. yleiskatsausta Zacharias Topeliuksen äidin suvusta. (PDF-dokumentti)

 

Lukuvihjeitä

Woldemar Backman, Ett bidrag till Nykarleby stads personhistoria. Borgare och borgarsläkter 1721–1857, särtryck ut Vasabladet, Vasa 1938.
Zachris Schalin, Kuddnäs. Skalden Z. Topelius' forna hemgårds historia, Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 251, Helsingfors 1935.
Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja, toim. Axel Bergholm, Suomen muinaismuistoyhdistys 1901.

 

 

Nytt digitalt läromedel för grundskolan – ett lätt och skojigt sätt att bekanta sig med Zacharias Topelius, hans författarskap och samtid

Topelius för lågstadiet riktar sig till grundskolans lägre årskurser, särskilt årskurs 5 och 6, och utgår från texter av Topelius. Läromedlet är fritt tillgängligt på gratis.laromedel.fi. För dig som undervisar i modersmål och litteratur eller historia finns också Topelius för gymnasiet, även det gratis.

Läromedlen har tagits fram av Schildts & Söderströms Läromedel (S&S) på uppdrag av och i samarbete med Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS).

Den finska versionen av Boken om Vårt Land, Maamme kirja, finns nu som digital utgåva

Utgåvan är ett samarbete mellan Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) och Finska Litteratursällskapet (SKS) och den är fritt tillgänglig på maammekirja.fi.